Tulossa Rohkeasti Kansallispuvussa valokuvanäyttely

Pitkästä aikaa tänne sivuillekin informaatiota! Järjestämme valokuvanäyttelyn Jyväskylän Kaupunginkirjaston ala-aulaan 1.9.-20.9.2020. Avajaisia vietetään la 5.9. klo 13-16, jolloin paikalle saapuu osa malleistamme kansallispuvut päällään.

Näyttelykuvat koostuvat osaksi kalenterikuvista ja osaksi kuvaajan, Samppa Erkkilän, valitsemista omista suosikeistaan. Kuvat teetämme Keuruun Beyonprintissä koivuvanerille.

Näyttelyn mahdollistamiseksi myymme muutamia käsintehtyjä tuotteita, kuvasiirtoja ja maalauksia, sekä koivuvaneriprinttejä maalauksista rajoitetulla määrällä. Minä, eli Jorma-täti, olen tehnyt muutamia maalauksia ja kuvasiirtoja pienille pohjille. Pohjat ovat kooltaan 10x10cm eli lasinalusen kokoisia. Facebookissa ja Instagramissa onkin voinut jo nähdä kuvia.
Erityisesti Helavyö-maalaus on ollut jo etukäteen kysyttyä ja haluttua, joten tämän maalauksen laitamme huutokauppaan facebookiin sivustollemme.
Huutokauppa alkaa pe 24.7. klo 9 ja päättyy ke 22.7. klo 21. Korotukset valitsemallaan summalla. Huutokaupassa 5min sääntö, eli jos klo 21 viimeisen tarjouksen jälkeen on tullut huutoja, hyväksymme aina seuraavien 5min sisään tulleet huudot mukaan.

Muut tuotteet tulevat myyntiin nettisivuillemme niin pian kuin mahdollista (ja voin paljastaa, että niin pian kun saamme nettikaupan toimimaan jälleen. Olisivat tietysti jo myynnissä jos ei olisi teknisiä ongelmia).

Koivuvaneriprinttejä maalauksista tulee myyntiin 20 kpl 25x25cm ja 20kpl 40x40cm kokoisina. Pidämme painosmäärän pienenä, sillä tarkoitus ei ole tehdä suurta sarjatuotantoa.

Akryylimaalaus Helavyö. Mallina käytetty @_mika.kristian_ kuvaa

Mutta mitä tarkoittaa kuvasiirto? Miksi kuvia ei vain printata?
Kuvasiirron olen valinnut tietoisesti, jotta saisin tehdä käsityötä. Helppohan sitä olisi vain printata kalenterikuvat, mutta teetämme joka tapauksessa näyttelytyöt sekä maalauksista myytävät kappaleet. Käsityössä on se viehättävä puolensa, että niissä näkyy todellakin kädenjälki. Lopputuloksesta ei tule niin täydellistä ja kliinistä, koneen tekemää jälkeä, vaan pieneen pohjaan jää näkyviin pienet rosot ja viirut, jotka kertovat inhimillisyydestä. Olemme tottuneet ostamaan koneiden tuottamia tuotteita, näkemään somessa ”täydellisiä”kuvia, näkemään skandinaavisen sisustuksen värittömyyttä ja pelkistämistä jne. Henkilökohtaisesti ahdistun kaikista edellä mainituista, en usko, että silottamalla mitään ulkokuorta, voisimme silottaa elämän johon kuuluuvat niin ristiriidat kuin hyvät ja pahatkin.


No jopa meni kuvasiirto filosofiseksi. Siirrytään siis tekniikkaan. Kuvasiirto on hyvin hidasta puuhaa ja jokainen pystyy kyllä tätä tekniikkaa testaamaan. Itse käytin pohjamateriaalina MDF-levyä, jonka alustin valkoisella maalilla, jotta värit tulevat kirkkaammin esille lopputuloksessa. Olen joskus tehnyt koivuvanerille siirtoa ilman pohjaväriä, jolloin puun kuviot jäävät kauniisti esiin, mutta kuva jää tummemmaksi. Valokuvat teetin paperille Jyväskylän DM-printissä. Kuvat täytyy tulostaa peilikuvana, jotta ne siirtyvät oikein päin lopulliselle pohjalle.
Seuraavaksi pohjaan ja valokuvaan laitetaan liimaa, itse käytän Amsterdam-sarjan Hevy Medium Gloss -geeliä, jota saa taidetarviliikkeistä. Erikeeperiäkin voi käyttää, mutta en suosittele, itse sain kuvasiirron aikana myös todella paljon itse kuvaa pois pohjasta. Erikeeperin kanssa pitäisi luultavasti olla vain helläkätisempi. Kun liima on laitettu, niin kuva painetaan pohjaan ja ylimääräiset ilmakuplat vedellään pois, itse käytin apuna viivotina. Tämä vaihe saattaa tehdä juuri viivoja ja rosoja lopputulokseen jos ja kun tasoittamiseen käyttää turhan paljon voimaa. Ja itsehän teen näitä tietysti tahallisesti, sillä en hae sitä koneella printatun näköistä lopputulosta.
Seuraava vaihe on laittaa kuva kuivumaan jonkin painon alle ja antaa kuivua rauhassa. Pidin ihan yön yli kuivumassa.
Sitten seuraa vaihe joka ottaa aikansa sekä kuluttaa sormenpäitä. Kuvaa kastellaan (joko suihkuttamalla tai sormiin ottaa pienen määrän vettä) ja sormilla aletaan pyörittelemään ja hinkkaamaan paperia pois. Loppuvaiheessa saattaa käydä niin, että hinkkaa kuvaa pois pohjasta, mutta niitä kohtia korjailen sitten vesivärillä. Tällä hetkellä sormenpäät ovat sen verran kuluneet ja rakoilla, että olen saanut vasta yhden siirron valmiiksi asti.
Seuraavia saa odotella hieman, että saan sormenpäät kuntoon. Eli yhden kuvan tekemiseen voi helpostikin mennä viikko tai pari. Mutta hauskaa tämä on ja kaiken sen ”turhan” ajankäytön arvoista. Turhalla ajankäytöllä tarkoitan tietysti sitä, että vaikka kaikki olisikin niin nopeasti ja helposti tehtävissä juuri koneilla, niin mielestäni kyllä ihminen tarvitsee sitä ihanan turhaa ja aikaavievää tekemistä, olkoon se sitten vaikka käsityötä!

Valmis kuvasiirto MDF-pohjalle.